keskiviikko 27. elokuuta 2014

Päiväni murmelina - ei vaan opettajana

Mitä saadaan kun luvataan Tornion yläkoulun opettajille, että Perämeren meritiimi esittelee seiskaluokkalaisille Metsähallituksen meritoimintaa? Saadaan ajettua Inca ja Maia Tornioon jokea pitkin, kiinnitettyä Umpitunneli-nimisen baarin laituriin, vastaanotettua neljässä aallossa yhteensä 160 seiskaluokkalaista ja heidän opettajansa ja esiteltyä samat asiat kahteentoista kertaan.

Lari kertoo oppilaille sukeltamisesta.
Jokainen neljästä seiskaluokkalaisrykelmästä jaettiin kolmeen ryhmään ja kaikille ryhmille esiteltiin samat asiat. En ymmärrä kuinka opettajat jaksavat - eilisen aikana selitin "Miten, millä ja miksi" teemme vedenalaisen luonnon kartoitusta kymmenen minuutin pätkissä kaksitoista kertaa peräjälkeen.Tunsin toistavani itseäni kuin papukaija. Vain naamat vaihtuivat edessä ja kun yhden ryhmän sai selitettyä valmiiksi, Suvi huusi "VAIHTO!!" ja uusi ryhmä oli jo tulossa.

Johanna kertoo meidän töistä.

Oppilaat kokeilemassa vedenalaista videokuvausta Incassa Suvin opastamana.

Niina esittelee pohjiksia ja kasveja.

Vain sukellus esiteltiin jokaiselle neljälle ryhmälle kerrallaan, ettei Larin tarvitsisi sukeltaa kahtatoista kertaa. Muuten oppilaat saivat tutustua veneisiin, pelastautumisvarusteisiin, videokameroihin, näytteenottimiin ja akvaarioon kerättyihin lajeihin pienissä ja toivoakseni paremmin vastaanottavissa ryhmissä.

Tämä innokas oppilas pääsi kokeilemaan kuinka raskas sukeltajan liivi ja ilmapullo on.

Johanna kertoo sukeltajien varusteista.

Lari palaamassa näytössukellukselta.

Seiskaluokkalaiset ihmettelemässä sukeltajan puuhia.
Niinä vartin taukoina, jolloin luokat vaihtuivat, saapui media. Pääsin taas laukomaan ajatuksiani YLEn radio Perämereen, YLEn Pohjois-Suomen uutisiin (linkki YLE Areenaan) ja Pohjolan Sanomiin. Minusta irtoaa jo juttua pitkän harjoittelun tuloksena, mutta toimittajat olisivat tarvinneet pedagogisia opintoja haastatellessaan sulkeutuneita seiskaluokkalaisia. Eräästä pojasta irtosi "No ei juuri kiinnosta", mutta parista tytöstä hieman enemmän.

YLE uutisten toimittaja kuvaamassa pohjisnäytteen ottoa.
Onneksi nuoria oikeasti kiinnosti. Olin aivan yllättynyt, kuinka erityisesti poikia näyttivät kiinnostavan monet asiat. Luultavasti tyttöjäkin, mutta he eivät antaneet mitään vinkkiä kiinnostuksestaan vaikka merkkejä olisi kuinka etsinyt. Sukellus kiinnosti tietysti kaikkia ja suurin osa ei ollut koskaan ennen  nähnyt sukellusta muuta kuin telkkarissa. Paitsi yksi seiskaluokkalaispoika, joka kysyi "Onko kaikki teidän sukeltajat P3:a?" ja ilmoitti sukeltaneensa Norjassa kesällä.

Linda näyttää oppilaille kilkkiä.
Kaiken kaikkiaan päivä meni hienosti, vaikka jälkikäteen olin melkein väsyneempi kuin neljä sukelluslinjaa tehtyäni. Kaikkeni antaneena, olo tyhjänä mutta onnellisena siitä, että aikataulut pitivät, tekniikka ei pettänyt, seiskaluokkalaiset eivät olleetkaan ihan niin kamalia kuin olin pelännyt (päivän järjestäjän Marika Ylinivan sanoin "Emme tuoneet niitä kasilaisia kun ne on jo niin angstisia") ja mediaakin palvelleena.

Mutta opettajaksi en kyllä ryhdy. Ihan liikaa toistoa.

Tässä vielä muutamia kuvia viime viikolta.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti